Eveliina Perttu ja Joni Tammisalo havaitsivat opinnäytetyötä tehdessään, että ikäihmiset haluavat elää aktiivisesti ja olla mukana monenlaisessa toiminnassa omaa hyvinvointiaan edistäen ja osallisuuden kokemuksia saaden. Vapaaehtoistoiminta on erinomainen tapa saada sisältöä, merkitystä ja tarkoitusta omalle elämälleen. Toimintaan halutaan kuitenkin osallistua omin ehdoin ja oman ajankäytön mukaan. Pitkäaikaista sitoutumista ei välttämättä haluta tehdä. Osallisuutta ja toimintaa syntyy mahdollisuuksista osallistua, joten on tärkeää, että ikäihmisille on tarjolla monipuolisia ja monimuotoisia sekä uusia ja kiinnostavia vaihtoehtoja tehdä vapaaehtoistyötä.

Vapaaehtoistoiminta vaikuttaa laajasti

Vapaaehtoistoiminta on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvattanut suosiotaan maailmalla ja myös Suomessa. Positiivisella ja toiveikkaalla sävyllä höystettynä voisi puhua jopa muoti-ilmiöstä. Tutkimusten mukaan joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan joko säännöllisesti tai satunnaisesti. Vapaaehtoistoiminta elää ajassa ja muuttuu. Perinteisesti vapaaehtoisena toimiminen mielletään muiden auttamisena, mutta nykyisin toimintaan osallistumisen taustalta kumpuavat hyvin vahvasti esille ihmisen omat tarpeet, motiivit ja oman hyvinvoinnin edistäminen. Vapaaehtoistoimintaan lähdetään mukaan useimmiten ensisijaisesti henkilökohtaisista syistä, mutta toiminnan vaikutukset ja muiden saama ilo ja hyöty toimivat lisäkimmokkeena ja lisäävät toiminnan mielekkyyttä ja arvoa myös tekijälle itselleen.  Vaikka vapaaehtoistoiminnassa on korostettu ”tavallisen ihmisen taidoin” tehtävää työtä, moni näkee vapaaehtoistoiminnassa erinomaisen ja motivoivan väylän hyödyntää myös omaa erityisosaamistaan, tietotaitojaan sekä oppia uutta ja kehittää itseään.

Hyvä elämä on henkilökohtainen kokemus

Hyvinvoinnista puhuttaessa voidaan yhtä hyvin puhua hyvästä elämästä, jonka kokeminen on aina subjektiivista. Koettu hyvinvointi liittyy aina jokaisen henkilön mieleen, haluihin ja kokemuksiin. Vapaaehtoistoiminnan hyvinvointia lisäävä vaikutus ja yhteiskunnallinen arvo on kuitenkin tunnustettu yleisesti jo pitkään.  Vapaaehtoistoiminta nähdään kansalaisoikeutena, ja sen kautta yksilöllä on mahdollisuus saada osallisuuden kokemuksia, vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäröivään yhteiskuntaan. Hyvinvointia edistävä vaikutus tulee myös siitä, että toiminta koetaan mielekkääksi ja merkitykselliseksi ja ihminen toimii omien arvojensa mukaisesti.

”Harmaissa panttereissa” on paljon potentiaalia

Suomen väestö ikääntyy kovaa vauhtia, ja eläkkeelle siirtyy joka vuosi suuri joukko hyväkuntoisia ja toimeliaita ikäihmisiä eli niin sanottuja aktiivisia eläkeläisiä tai kolmatta ikää eläviä. Monelle luopumien palkkatyöstä jättää elämään suuren tyhjän aukon, jonka tilalle kaivataan uutta tekemistä, sisältöä ja merkitystä. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta nämä ”harmaat pantterit” ovat suuri mahdollisuus, ja heidän tietojaan ja taitojaan sekä aikaansa voitaisiin hyödyntää monella tavalla sekä yksilön itsensä, että koko yhteiskunnan tasolla. Vapaaehtoistyöllä on myönteinen vaikutus ihmisen terveydentilaan, ja ikäihmisillä vaikutukset ovat vielä suuremmat kuin nuoremmilla. Vapaaehtoistyö parantaa erityisesti ikäihmisten elämänlaatua, vähentää masennusoireita, vahvistaa itsetuntoa ja identiteettiä sekä luo sosiaalista pääomaa.

Pop up -toimintaan on helppo lähteä mukaan

Nykyisin vapaaehtoistyötä voi tehdä hyvin monella tavalla, ja vaihtoehtoja on tarjolla runsaasti.  Pop up -tyyppisissä vapaaehtoistapahtumissa osallistumisen kynnys on matala ja mukaan on kenen tahansa helppo tulla. Toimintaan ei tarvitse sitoutua pitkäksi aikaa, eikä yksittäisiin tapahtumiin tarvitse ilmoittautua ennalta – riittää kun tulee paikalle.

Pop up -vapaaehtoistoimintaa järjestää muun muassa Järvenpäässä vuonna 2013 toimintansa aloittanut Siskot ja Simot ry. Yhdistyksen pop up -keikkoja kutsutaan Välittämisen keikoiksi, ja yhdistyksen tavoitteena on saada aikaan välittämisen kansanliike. Toiminta on tarkoitettu kaikenikäisille, mutta mukana on hyvin paljon eläkeläisiä, ja tapahtumien kohderyhmänä ovat vanhukset. Järjestön toiminnan tarkoituksena on tehdä töitä sen puolesta, että jokainen vanhus tulee kohdatuksi ja kansalaiset ottavat yhdessä vastuuta omasta ja toistensa hyvinvoinnista. Pop up   -tapahtumina on järjestetty muun muassa vanhusten ulkoilutuskeikkoja, haravointitalkoita sekä lauluhetkiä hoivakodeissa.

Siskot ja Simot ry on hyvä esimerkki vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuudesta. Uusille ja innovatiivisille ideoille on runsaasti tilaa ja toteuttamismahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnan kentällä. Uudet vaihtoehdot toivotetaan ilolla tervetulleiksi.  Pienet hetket, jaettu ilo ja aidot kohtaamiset lisäävät hyvinvointia sekä yksilö- että yhteisötasolla. Pop up -tyyppinen vapaaehtoistoiminta sopii kaikenikäisille; se on hyvä vaihtoehto myös opiskelijoille.

 

 Joni Tammisalo, geronomi vm. 2018

Lue lisää:

  • Jonin ja Eveliinan opinnäytetyö Elä tätä päivää, uneksi huomisesta, opi eilisestä : vapaaehtoisten osallisuuden kokemukset ja motivaatiotekijät Siskojen ja Simojen pop up -tapahtumissa luettavissa täältä!
  • Joni Tammisalon esittelyn voit lukea täältä!
  • Eveliina Pertun esittelyn voit lukea täältä!

 

 

Siskojen & Simojen toiminnanjohtajan Eero Väisäsen kommentti:

”Opinnäytetyö tuotti meille vapaaehtoisten osallisuuden kokemuksista, motivaatiotekijöistä ja tuen tarpeesta arvokasta tietoa, jota voimme hyödyntää jatkossa toiminnan suunnittelussa. Saimme varmistusta näkemykseemme, että toimintamallimme vahvuus on keikkaluonteisuus ja vapaaehtoisten vapaus osallistua keikoille  oman ajankäyttönsä puitteissa.  Mielenkiintoinen johtopäätös opinnäytetyössä oli, että osallisuuden kokemuksen voi saada pienistä asioista, yksittäisestä kohtaamisesta.  Tämä havainto kertoo myös pop up -vapaaehtoistoimintamme vaikuttavuudesta!”